Valjaita ja pesäntekoa

Hattaran tilanne ei ole siis edennyt mihinkään, paitsi että tekee pesää aina aamuisin sen pari tuntia ja sitten vain makoilee loppupäivän. Sen maha kyllä näyttää hirveeen isolta.. No mutta, toistaiseksi vielä kaikki hyvin:)

Tämä kuva on noin viikko sitten. En ole sitten ikinä nähnyt neidin makaavan noin.

Niin ja tänään rupesin väsäämään lapavaljaita, ja sainkin ne parin tunnin kuluttua valmiiksi! Olisihan se varmaan nopeamminkin hoitunut, mutta en jaksanut etsiä ompelukonetta mistään, jonka vuoksi sitten ompelin käsin.

Tiko ei nauttinut mallina olosta :p

Tälläiset lapavaljaat väsäsin. Ihan pientä viimeistelyä vielä ja eikun käyttöön!

Tulipas nyt taas hirveen vähän tekstiä. No mutta, ensi kerralla uskoisin olevan aika paljonkin kirjoiteltavaa, jos nyt niitä muksuja syntyy.. 

Adios!

Paaaaaaljon kani asiaa

Heipsan taas. Mietin, että aloittaisinko hyvistä vai huonoista uutisista. Noh, ehkäpä huonot ensin, ettei jäisi niin kamala olo.

Eli huonoja uutisia koskien Hattaraa. Neiti rupesi tänään tekemään pesää, joten aika varmasti on vahinkomuksut tulossa.. Ja muksujen isä siis olisi ranskanluppa Gaby (nimi pitäisi vaihtaa..), ja Hattara on parikiloinen leijonaristeytys. Noh, Tiko siirretään väliaikaseisti toiseen häkkiin, jotta tuo neiti saa rauhassa peuhata. Jos poikaisia ei loppuviikosta näy, ei niittä sitten myöskään tule. Noh, toivotaan parasta ja pelätään pahinta.

Huonoja uutisia ei onneksi tuon enempää.  Gabylle kuuluu hyvää, ja leikkaus haava on hyvin parantunut.

Jaaaa zooplussan tilaus saapui maanantaina:) Pistän loppuun myös ostoksista kuvia!

Ja sitten lisää muksu asiaa, eli siis tämä Tiko-Vani poikue. Kävin tänään taas moikkaamassa muksuja ja katsoin taas sukupuolia. Viime kerrasta poiketen näytti siltä, että poikueessa olisikin neljä urosta ja kaksi naarasta :D. Noh, kokenut ihminen ne tarkistaa ennen luovutusta, mutta jos ittes oppisi edes hiieman lisää ja paremmin tunnistamaan muksujen sukupuolet. No mutta, nyt tähän loppuun taas muksu kuvia!:)

Poikueen rääpäle, uros?

Naaras?

Uros?

Uros?

Uros?

Naaras?

Ja sitten zooplussan tilaus sisälsi nämä!:

Kaksi pajusiltaa

Puinen pallo, helistin sisällä

Kaks tällästä narupalikka lelu tsydeemii

Puu porkkanat

"Ruokapidike"

Pieni pussi kuivattuja yrttejä. Nokkosta, voikukkaa yms.

+Ekassa kuvassa näkyykin myös se 8kilon ruokapussi:)

                                     

Muksut ja kuulumisia!

Heipodei taas. Gaby oli eilen eurajoen eläinlääkärillä kastoroitavana, ja se meni ihan hyvin. Eläinlääkäri antoi Gabylle myös antibioottia ruiskeena, kun haavat olivat sen verran pahan näköiset (siis haavat, jotka olivat aiheutuneet Tikon ja Gabyn tappelusta). Eilen poitsu oli koko illan ihan töttöröö, mutta nyt on jo suht normaali itsensä. Raukka parka täytyy pestä, kun nukahti eilen omaan pissaansa :c (tuntuu muuten tosi oudolta kutsua Gabya nyt yhtäkkiä poitsuksi  o.o)

Ja Hattarasta ei saa vieläkään selvää, että onko tiineenä vai ei. Okei yhtä "energinen" se on kuin normaalisti, mutta en tiedä, kiinnitänkö vain tavallista enemmän huomiota sen makoiluun, juomiseen yms. Omasta mielestäni ne on lisääntynyt ja luonne hieman muuttunut läheisyyden kipeämmäksi (nykyään antaa silittää jopa silloin kun on vapaana, mistä se ei normaalisti tykkää yhtään). Tietysti, voihan se olla vanhuuttakin tai sitä, että olen nyt ollut taas niin paljon niiden kanssa ja silitellyt ja sylitellyt enemmän, en tiedä. Tosin nytkin se on meihannut aivan perkeleesti tuon pahvilootamökin kanssa. Nääh, kiinnitän vain liikaa huomiota tälläisiin.

Tikollekkin kuuluu ihan hyvää. Hihnaan totuttelu vain ei oikein edity. Ja siis, tarkennuksena, Tikolle valjaat on ok, mutta heti kun hihnan pistää kiinni (pidin siitä sitten kiinni tai en) niin Tiko menee ihan paniikkiin ja juoksee pisin taloa ja sitten kun on juossut paniikissa pari minuuttia, menee pöydän alle, ja jos koitaa hihnaa tai valjaita ottaa pois, hyökkää käden kimppuun. Muuten on kyllä ihana. Noh, jotain haastetta joskus mullekkin.


Sitten poikas asiaa! Tänään muksut on jo 5-viikkoisia! Byhyy, enää kolmeviikkoa saamme nauttia näiden pikkuisten temmellyksestä:c Noh, katsotaan, tullaanko kumminkin blogin puolella näkemään ehkä vielä yhtä pienokaista (; En tiedä.
Mutta tässä muksujen viikkokuvat! Jos jonkun väri menee vielä väärin, saa korjata.
Ainiin, katsoin sukupuoliakin, ja tässä veikkauksia! (Jos en niistä 7-viikkoisina ole varma, että kumpaa sukupuolta kukin on, niin tottakai hankimme jonkun ammattilaisen katsomaan :p)

Luonnonharmaa, naaras?

Musta perhonen (ylikuvoitunut?), naaras?

Musta vk, uros?

Musta vk, naaras?

Musta vk, uros?

Musta vk, uros?

Heh, hyvä koittaa muistella, että miten katsoin sukupuolet maanantaina. (Kirjoitin kyllä lapulle ylös että kuka mikäkin, mutta jätinkin sitten sen lapun vahingossa sinne. Hyvä minä!)

Ps. Hattara makoili äsken jonkun aikaa, ja häärää taas pahvilaatikon kimpussa?

Taas eläinlääkäriin käypi tie

Ei siis mitään vakavaa, kuten ehkä otsikosta voisi päätellä. Ainoastaan kastraatio. Eli siis, Gaby, jonka piti olla naaras, olikin uros. Onneksi eräs, joka oli samalta kasvattajalta hankkinut kolme "naaras" kania, neuvoi minua tarkistamaan kanini sukupuolen. Iso kiitos siis hänelle! Myyjän kanssa olikin sitten omat ongelmansa, mutta niistä nyt ilmeisesti on päästy sopuun.
  Ja syyslomalla ainakin Tiko saa vihdoin korvaansa tatuoinnin! Toivottavasti myyjä ehtii lähettää Gabylle "oikeat" paperit ennen syyslomaa, niin saisi sillekkin sen tatuoinnin samalla kertaa :) Vähän kyllä itseä hämää tuo Gabyn nimi, kun tietää sen olevan tytölle, mutta en keksi mitään samantyylistä pojan nimeä, kun tuota on oppinut jo Gabyksi kutsumaankin.. Ehdotuksia?:)

Ainiin, ja koska en tiennyt että Gaby on poika, niin kuten jotkut saattavat muistaakkin, asuivat Gaby ja Hattara yhdessä kohtaa samassa häkissä. Toivotaan nyt, ettei Gaby ole Hattaraa tiineeksi saanut.. Kismittää ja pelottaa. Arg.

No, ei nyt jämähdetä ärsyttäviin ja masentaviin asioihin! Kaneilla on kaikki muuten ihan hyvin, ja näköjään näillä nuoremmilla on energiaa vaikka muille jakaa :D Hattara katsoo välillä Tikonkin riehumista siihen malliin että "...are you serious?". On nämä kyllä huvittavia otuksia. Hain kaneille myös tänään vähän lehtiä ja ruohoa, mutta noh, Gaby söi kaikki kolmelle kanille tarkoitetut ruohot. Eipä kai ahmatti itselleen mitään voi.

Eipä oikeastaan nyt muuta. Saa antaa ehdotuksia, mistä postaisin yms. Ja hei! Te, joita vaivaa syysmasennus, Katselkaa näitä kanikuvia, jos ne piristäisivät edes vähän! c:

(ja kukas muukaan kuvaus kohteena kuin tämä pikkunen)

Miten tää oikein nukkuu?

"atsiuh"

Muksut 4viikkoa ja 1pv!

Iiih, oli muksut kyllä hirveesti kasvanut viime kerrasta! Taapersi joo pitkin huonetta, ja osasta näkikin jo, että pidempää karvaa on tulossa c: Yhtä niistä harkitsen ottavani, mutta täytyy katsoa (;

Sukupuoliakin koitin katsoa, mutta ei nuo pikkuiset oikein vielä selällään pysy ja kun en ole mikään ekspertti vielä sukupuolten tunnistamisessa, niin täytyisi löytää täältä Raumalta joku, joka osaisi katsoa! Joten jos joku Raumalainen tätä lukee, niin ilmoittaudu sähköpostiin: Aleksiina@windowslive.com     Jos tätä kautta ei löydy, niin täytyypi ruveta kyselemään tutuilta.


Sitten vielä hieman huonompi uutinen.. Gaby taitaakin nyt olla jätkä, ja ilmeisesti on saanut astuttua Hattaran (minä kun tyhmänä uskoin vain että on naaras). Noh, Hattara ei ole vielä näyttänyt mitään tiienyen merkkejä, joten toivotaan parasta, eli ettei olisi paksuna. Aika näyttää.
Olen myyjänkin kanssa tästä nyt keskustellut, että mites tämä asia nyt hoidetaan. Kyllähän sitten ehdoteltiin vaihtoa naaraaseen ja että toisivat sen tänne minulle, mutta ei kania niin vain vaihdeta+olen niin kiintynyt tuohon koirakaniin, etten siitä haluaisi luopua. Kaipa sitten tuollakin leikkaus edessä, jos nyt siis syyslomalla vielä kokeneempi ihminen toteaa myös Gabyn olevan poika.


Mutta ei nyt siitä sen enempää. Ihastelkaa huonolaatuisia vaavikuvia c:

Musta vk

Musta perhonen (ylikuvoitunut?)

Musta vk

Luonnonharmaa

Musta vk

Musta vk

Poikueen "onnellinen" äiti :D

Ne, jotka elelevät muistoissa..

Otsikosta voi jo ehkä päätellä, mistä aijon kirjoittaa. Ajattelin kirjoittaa kaneistani, jotka ovat jo menehtyneet hetki/vuosia sitten. Kerron samalla minulle läheisimmistä kaneista, ja nykyisteni kanien kuulumisia.

 TÄPLÄ:

Aloitetaan minun ihan ensimmäisestä kanistani, eli Olipa Kerran Esprit, tutummin Täplä. Täplä oli siis eläinkaupasta ostettu hermeliini, joka oli tullut sinne kasvattajalta. Olimme äitini kanssa jutelleet kanin hankinnasta, kun en halunnut marsua tai hamsteria, ja äiti ei halunnut gerbiileitä, koska muistuttavat häntänsä vuoksi liikaa hiirtä. Noh, päädyimme kaniin, ja menimmekin äitini kanssa seuraavana päivä käymään taikatassussa. Heti kun näin Täplän, sanoin, että haluan tuon!. Täplä varattiin meille ja haimme sen viikon päästä.

Olin onnessani kun sain kanini meille. Olihan sillä ikää jo vuoden verran, mutta en ole KOSKAAN tavannut niin täydellistä kania, kuin mitä Täplä oli! Se oli kuin pehmolelu ja sitä ystyi pitämään miten vain sylissä, niin herra ei ollut moksiskaan.

Viikko ennen jouluaattoa, Täplä lopetettiin. Olimme käyneet eläinlääkärillä vähän väliä varmaan kuukauden verran, koska Täplän silmä rupesi mätimään. Sillä oli antibioottikuuri, sen silmää putsattiin yms, mutta viimeisellä reisulla, eläilääkäri totesi, että mätä on levinnyt aivoihin.. Täplä siis lopetettiin. Täplä ehti olemaan minulla vain puoli vuotta..

(Anteeksi näiden kuvien laadut..)

SARA:

Silloin, kun Luppa oli ollut minulla vuoden, päätimme hankkia sille kaverin. Sara oli myös hermeliini, ja haettiin suoraan kasvattajalta. Eli siis Olipa Kerran Sara. Sama kasvattaja kuin Täplällä. Saraa oli ihana käsitellä, eikä ikinä purrut minua, vaikka murisikin kun häkkiin meni. Se oli silti omalla tavallaan ihana. 

Käytiin kerran eläinkauppassa järjestetyissä näyttelyissä, joissa Sara tuli toiseksi. Taisivat olla minun ensimmäiset ja viimeiset näyttelyt.

Sara oli minulla myös sen puolivuotta, kunnes yhtenä aamuna menin antamaan kaneille ulos aamupalaa (olivat ulkohäkissä) niin ihmettelin, miksei tuttua murinaa kuulunut. Sitten tajusin, että Sara ei ollut häkissään. Juoksin sisälle, kerroin äidille, pistin ilmoituksia facebookkiin ja kaikkialle. Kaveritkin tulivat etsimään, mutta ei löytynyt.. Sara oli tunkenut itsensä aidan rakojen välistä ja häippässyt.. Sara oli toinen kani, joka kuoli..

LUPPA:

Sitten on Luppa.. Toinen kanini Täplän jälkeen. Luppahan on esiintynyt jo täällä blogissakin. Lupan ostin samasta eläinkaupasta, kuin silloin aikoinaan Täplän. Sara hommattiin Lupalle kaveriksi, sitten kun Luppa oli meillä n. vuoden asunut.

Luppahan kuoli reilu kuukausi sitten, luultavasti vanhuuteen. Lupalla oli siis kolmevuotta ollut pitkittynyt hengitystieinfektio, mihin ei mikään lääkekuuri auttanut. Eläinlääkäri sanoi, että jos yleiskunto laskee, niin heti pitää  tuoda piikille. Mutta kas, se jaksoi aivan hyvin kolme vuotta! Possultahan se kuulosti, mutta se teki Lupasta vielä ainutlaatuisemman <3.

Sitten tuli se päivä... En tajunnut päivällä sitä, kun Lupalla ja Hattaralla oli kaikki ihan hyvin. Ainut, mitä ihmettelin, oli se, kun Luppa ei syönyt iltapalaa. Noh, en kiinnittänyt siihen sen enempää huomiota ja rupesin nukkumaan. 

Yöllä, n. kahden aikoihin, poikaystäväni heräsi hirveään meteliin, ja näki kuinka pariskunnan häkissä menee vain valkoinen viiru nopeasti, ja tajusi Hattaran hyppivän pitkin seiniä. Hän ihmetteli sitä ja jäi kuuntelemaan.Hän kuuli, kuinka Luppa hengitti hitaasi ja pitkiä vetoja. Sitten se loppui. Hän ei tiennyt, antaisiko minun nukkua rauhassa aamuun vai herättää minut nyt, mutta hän onneksi tajusi, mikä minulle on parasta, ja herätti minut heti kun hengitysloppui. Kun heräsin hieman, hän kielsi minua katsomasta häkkiin ja käski minun kuunnella. Olin 2sekuntia hiljaa, syöksyin pistämään valot päälle, ja kun katsoin häkkiin, rupesin itkemään aivan järkyttävästi.. Poikaystäväi haki Lupan häkistä minulle, kun itse en vain pystynyt. Silittelin Luppaa varmaan tunnin verran, käärisin vilttii, ja seuraavana päivä Luppa haudattiin. Luppa eli 5vuotta ja 5kuukautta, toivottavasti se nautti elinvuosistaan <3

 Anteeksi pitkät selitykset, mutta tosi ihanaa, jos joku jaksoi lukea tämän. Moniakaan ei varmaan kiinnosta.

Ja jotkut varmaan osasivat teksteistä päätellä, että läheisimmät kanit, jotka minulla on/on ollut, ovat enää muistoissamme. Eli lälheisimmät minulle olivat Luppa ja Täplä. Tällä hetkellä on niin tyhjän oloista, kun noista kolmestakaan ketään ei tunnu sellaiselta noh,, you know. Ovathan nuo kaikki minulle tärkeitä ja rakkaita, mutta ketään niistä ei voi koskaan olla sellainen, mitä Luppa tai Täplä oli..